Haluaisin juosta karkuun tai piiloutua. Paeta pahaa maailmaa, paeta sitä, mitä on pääni sisällä. Ja epätoivo valuu ylitseni kuin hyökyaalto kun muistan, ettei se ole mahdollista.
Kun monsterit ovat oman pään sisällä niitä ei pääse karkuun. Ne kulkevat mukana eikä niiltä saa rauhaa. Ja mitä enemmän vetäydyn, sitä äänekkäämmiksi ne käyvät.
Jos saisin, nukkuisin tunnista toiseen, päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen. Nukkuisin niin kauan, että kivun vuodet olisivat ohi. Heräisin vasta sitten kun olen taas onnellinen.