On ollut aikoja jolloin olen ajatellut, että se on tyhmin soitin, mitä maa päällään kantaa, ja olen jopa katunut sen valitsemista. Silti näiden kaikkien vuosien jälkeen olen iloinen, että valitsin juuri sen soittimen, ja että jaksoin kahlata kaikkien tutkintojen ja soittoläksyjen läpi.
Erityisen iloinen olen kuitenkin ollut niistä muutamasta kommentista, joissa ihmiset ovat kertoneet ennen vihanneensa nokkahuilua soittimena, ja ajatelleensa ettei siitä voi lähteä kauniista ääntä, ja kertoneet että minun soittoni jälkeen he ovatkin muuttaneet mielipidettään. Tuollaiset kommentit tekevät aika nöyriksi ja kiitollisiksi. Ne ovat hetkiä, jolloin olen ollut onnellinen siitä että valitsin nokkahuilun.
Vaikken enää vuoteen ole käynyt soittotunneilla (joita yllättävää kyllä kaipaan, en olisi uskonut :D ) niin olen silti saanut soittaa jonkin verran. Olen avustellut erilaisissa erityismessuissa kotiseurakunnassani ja nyt kesällä soitin kotikirkossani puolentunnin mittaisessa musiikkituokiossa muutamia klassisia teoksia muun muassa Vivaldilta ja Bachilta.
Olen iloinen, että taitoni eivät kuitenkaan rajoitu vain yhteen soittimeen. Olen itse opetellut 5 vuoden ajan pianonsoittoa ja olen siinä mielestäni riittävän hyvä, tai taitoa on ainakin sen verran että halutessani/pyydettäessä voin säestellä kappaleita. Kitaransoittokin sujuu sellaisella perustasolla, kun opettelin sen lukiossa. Harvoin joskus leireillä saatan soitella, mutta muuten tykkään lähinnä omaksi ilokseni soitella ja laulaa kotona. Lauleskelua ei juurikaan tule yleisesti harrasteltua, mutta aina mahdollisuuden tullessa olen mielelläni nuortenilloissa esilaulajana. Kuorolaulua olen rakastanut jo ala-asteikäisestä yli kaiken :)

Rakkaat huiluni, joista varsinkin isoin herättää aina hauskaa ihmetystä ja kummastusta.:)
Soittamisen lisäksi musiikki on minulle rakasta myös kuunneltuna. Vaikeaa tosin on nimetä jotakin yhtä tiettyä artistia tai tyyliä, joka olisi yli kaiken. Klassista kuuntelen silloin, kun kaipaan rauhoittumista, mutta enemmän sitä tulee kyllä itse soiteltua, kuin kuunneltua. Aika paljon tulee kuunneltua pinnalla olevia hittejä ( NRJ ja sieltä tuleva musa on aika kova juttu). Paljon soittolistoille tarttuu biisejä myös tanssitunneilta. Jonkin verran tulee kuunneltua gospelia, pääasiassa ulkomaisilta artisteilta.
Musiikin kuuntelu on mulle henkireikä siinä missä soittaminenkin on. Paljon vaihtelee se, mitä kuuntelen sen mukaan, millainen fiilis mulla on. Jos on paha olla se heijastuu musiikkiin ja jos on hyvä olla se heijastuu musiikkiin.
Musiikki on siis minulle aika tärkeää. Ilman sitä maailma olisi aika hiljainen paikka.

Mitä musiikki sinulle merkitsee ?Vai onko elämässäsi jokin muu asia, josta olet yhtä innoissasi, kuin minä olen musiikista ? :) Kommentoi, jos uskallat !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti