tiistai 25. elokuuta 2015

Hapuilen. Hapuilen ihmistä, syliä, lohtua.

Haukon henkeä ja silti tunnen tukehtuvani.

Katselen ympärilleni enkä nää ketään.

En nää mitään.

En edes tulevaisuutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti