Tänään ei sovi.
Tällä viikolla ei sovi.
Ei pysty.
Hiljalleen alan oppia elämään yksin. Totun siihen, etten tapaa ketään, etten puhu kenellekkään. Että olen yksin ja itsekseni. Vielä kuitenkin toisinaan sattuu, kun kaipaan välittämistä, aikaa, keskustelujamme. Sitten muistan kuka olen, ja muistan ettei mulla ole arvoa. Mä en merkitse sulle mitään, ja siksi sillä ei ole väliä, miltä musta tuntuu.
Olen jo tottunut siihen, etten koskaan kelpaa. En koskaan. Mussa on jotain pielessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti